Mietteitä kesän päättyessä

Lokakuun ensimmäinen viikonloppu oli naapurustossani ruskan kauneinta aikaa.

Näkymä parvekkeelta 4.10.2014

Parvekkeella tutkailin kesäkukkia ja pohdiskelin jo ensi kesää. Mitkä kesän kokeiluista ovat toimivia ja säilyttämisen arvoisia? Pelargonit ovat kukkineet runsaasti läpi kesän, ja pidän edelleen niiden väristä. Ostin alkukesästä kolme kasvia, ja ajattelin talvettaa kaksi niistä parvekkeella ja ottaa yhden sisälle.

Äidin kasvattamat krassit olivat upeanvärisiä ja kukkivat runsaasti. Olen poiminut niistä siemeniä ja kuivattanut niitä. Ensi keväänä laitan siemenet multaan ja toivon parasta.

Krassin kukka ja siemen sen sisällä, 4.10.2014

 Laastiastian mehitähdistä saa hienoja asetelmia kivien kanssa.

Mehitähdet ja kivet laastiastiassa, 4.10.2014

Laastiastian muut perennat eivät oikein sopineet yhteen mehikasvien kanssa. Ne ovat tyyliltään liian erilaisia. Pikkusydämet viihtyivät astiassa melko hyvin, mutta ne kasvavat niin isoiksi että ne peittävät matalat mehikasvit. Laastiastian kasvivalikoima täytyy miettiä uudestaan talven aikana. Kokeilen talvettaa kaikki istutetut kasvit astiassa, ja teen uudet istutukset keväällä kun selviää mitkä selvisivät hengissä.

Laastiastian istutukset kokonaisuutena, 5.10.2014

Äidin kasvattamat ahkeraliisat kukkivat krassien tapaan ahkerasti ja upeanvärisinä. Niidenkin siemeniä kuivaan keväällä istutettavaksi. Alla olevan kuvan kasveista hopeaputous osoittautui hyväksi ja kauniiksi parvekekasviksi. Taustalla häämöttävä hopeakäpälä ei päässyt aivan edukseen roikkuvissa amppeleissa. Se kärsi myös ajoittain kuivuudesta.

Ahkeraliisat, pelargonit, hopeaputous
 ja hopeakäpälä 5.10.2014

Tomaatit alkoivat kypsyä vasta syyskuun lopulla, kun nostin taimet sisälle. Hyviä tomaatteja tuli. Maultaan ne muistuttavat enemmän kaupasta ostettavia tavallisia kotimaisia kuin kirsikkatomaatteja.

Syksy ulkona, tomaatit sisällä 5.10.2014

Tomaattihermoilua

Tomaatinkasvatus vaatii hermoja. Syyskuussa uusia pieniä vihreitä tomaatteja tuli vaikka kuinka. Ne eivät muuttuneet punaisiksi. Päätin leikata kaikki kukat pois, koska halusin ennemmin syödä muutaman tomaatin kuin laskea kuinka monta raakiletta taimet ehtivät tuottaa. Aloin myös nostaa taimiruukun yöksi sisälle.

Tomaatit 13.9.2014

Ja kas, isoimmat alkoivat punertua. Söin 20.9. ensimmäisen tomaatin suoraan pensaasta. Hyvää oli! Ja lisää on tulossa!

Tomaatit 20.9.

Loppukesän sadonkorjuu

Elokuun lopussa kävin kärsimättömäksi parvekkeen sadon suhteen. Miksi tomaatit eivät kypsy? Joko yrtit on käytettävä, ennen kuin kylmät yöt palelluttavat ne? Niinpä poimin isoimman tomaatin kokeeksi sisälle kypsymään. Korjasin samalla rosmariinisadon, joka on kokonaisuudessaan alla.

Tomaatti ja rosmariini 31.8.2014

Tomaatti punastui reilun kahden viikon kuluttua. Se ei ollut kovin maukas. Rosmariinin käytin leipätaikinaan. Tein niistä sämpylöitä. Yleensä pidän rosmariinisämpylöistä, mutta näissä yrtti ei juuri maistunut. Tuoretta pitäisi käyttää ilmeisesti paljon enemmän kuin kuivattua.

Basilikasadosta sen sijaan leivoin pataleivän. Taikina vaati vähän työstämistä ja todella pitkän kohotusajan. Leiväksi se paistettiin teräspadassa uunissa.

Basilikalla maustetun pataleivän taikina

Valmis pataleipä

Pakastin muutamia kauneimpia krassinkukkia. Ne ovat syötäviä, joten niillä on helppo koristella joku salaatti tai leivonnainen. Saapa nähdä, miten niille käy pakastimessa.

Puuhaparveke

Parveke on ollut kesän mittaan hyötykäytössä maalaustilana. Olen maalannut siellä sekä kukkaruukkuja että vanhan arkun ja vanerisen alustan. Siksi parveke näyttää ajoittain työmaalta, kun maalausprojekti kuivuu maalikerrosten välillä.

Alkukesästä ajattelin, että haluan saada parvekkeen viimeistellyksi ja valmiiksi. Enää en kaipaa sellaista. Ajoittainen kaaos ja muutokset tuovat parvekkeelle elämäntuntua.

Saviruukkujen vanha maalisävy tuntui ummehtuneelta

Uusi raikas väri

Loppukesän maalausurakka kookosmaalilla

Basilikan uudet kujeet

Olen kasvattanut itse kylvettyä basilikaa parvekkeella useina vuosina. Tänä vuonna taimet eivät millään meinanneet kasvaa, mikä tuntui todella oudolta. Aiemmin basilikoista on kasvanut helposti kunnon pehkoja. Nyt elokuun lopulla basilikat ovat kuitenkin kauniin raikkaita, vaikka pienehköjä. Syksyllä sisälle tuotaessa yrteillä on tapana rupsahtaa, joten täytyykin alkaa syödä niitä ahkerasti nyt ennen syyskylmien tuloa.

Loppukesän kukkaloistoa

Kauniin hellekesän päätteeksi kukkivat kasvini kukoistavat. Kaikki parvekkeelle päätyneet kesäkukat osoittautuivat hyviksi valinnoiksi.

Tässä taas yksi kokeilu asetelmaksi pylvään eteen. Viritin hopeaputouksen kohoamaan pylvästä vasten. Niitä tukee kolme bambukeppiä, joiden väliin tein neulelangasta verkon kasvin varsien kiinnittämistä varten. Hopeaputouksesta tulee näin mieleeni Maaningan hieno Korkeakoski, jonka näin kesällä. Muuten en ole järin tyytyväinen asetelmaan.

Krasseista puhkeaa upean oranssin värisiä kukkia kauniinvihreiden lehtien seuraksi. Kasvit sopivat väriensä puolesta mainiosti pajuruukkuihin. Kukat ovat syötäviä, ja olen koristellut niillä voileipiä.

Sisäkasvit ulkoilemassa

Laitoin kaktukset, anopinhampaan ja aaloen parvekkeelle muistaakseni jo kesäkuun lopulla. Pahimman paahteen suojaksi asensin niiden hyllyyn valoverhon. Isoa pääsiäiskaktustani en edes kastellut kesällä, kun ajattelin että se voisi kaivata kuivaa kautta suostuakseen kukkimaan ensimmäisen kerran pitkän elämänsä aikana. Nyt se näyttää nuupahtaneelta, joten toivottavasti saan sen vielä virkoamaan sisällä. Käärmekaktus, anopinhammas ja aaloe sen sijaan ovat virkistyneet ulkona ollessaan.

Tomaatteja!

Minulla on tomaatteja! Vihreitä, pieniä, raakoja tomaatteja! Huomasin ne tänään. Milloinkahan niitä voi syödä?

Tomaatinkukkia

Syönkö tänä kesänä omia tomaatteja? Mahdollisesti. Molemmat selviytyjätaimet kukkivat.

Tomaatinkukka

Kirvoja ja kastelujärjestelyjä

Laastipaljun kasveihin oli tullut hyönteisiä. Ne pitivät erityisesti mehitähdistä. Koska en nauti minkäänlaisesta myrkyttämisestä, toivoin jonkun aikaa hyönteisten kaikkoavan itsestään. Sitten päätin ottaa järjen käteen, ja etsin tietoa tuholaisista. Nämä ovat kirvoja, ja niitä suositellaan torjuttavaksi pyretriinipohjaisella torjunta-aineella. Nostin yrtit sisälle ja suihkutin muut kasvit kaapista löytämälläni puutarha-aerosolilla. Lisäksi löysin kätköistäni tarralappuja, jotka on tarkoitettu lentävien pikkuhyönteisten ansoiksi. Panin niitäkin mehitähtien ympärille. Suljin parvekelasit yöksi, jotta myrkky ei karkaisi tuulen mukana.

Kirvoja mehitähdessä

Torjunta-aine ei yleensä tehoa kirvoihin ensimmäisellä käsittelyllä, eikä tehonnut minullakaan. Olin heti myrkytyksen jälkeen viikon poissa kotoa, ja palatessani mehitähtiin oli jälkeen ilmestynyt kirvoja. Täytyy uusia myrkytys heti tänään. Tarra-ansat olivat keränneet nähdäkseni vain vaarattomia hyttysiä, joten poistan ne. Kuivuus ja lämpö lisäävät tuholaisia parvekekasveissa, ja alankin suunnitella parvekeilman kosteutusta jollain keinoin.

Lomaviikkoni ajaksi virittelin monille kasveille kastelujärjestelmän pulloista. Täytin puolen litran muovipullon vedellä, suljin sen pullon omalla korkilla, painoin pistimellä pari reikää korkkiin ja työnsin pullon ylösalaisin ruukkuihin. Menetelmä toimi erinomaisesti! Pullot olivat tyhjentyneet poissaollessani. Litran pulloon kiinnitin reijitetyn korkin sijaan kaupasta ostamani "vedenannostelijapään". Kyseinen pullo oli mennyt ruttuun ja siinä oli paljon vettä jäljellä, vaikka ruukun multa olikin kuivaa. Annostelija vaikuttaa turhakkeelta. Viileämmällä säällä tämä varakastelujärjestelmä olisi ollut riittävä. Koska nyt oli 30-asteen helteet, pyysin lisäksi kaverit kastelemaan istutukset viikon keskivaiheilla.

Jaloleinikin kastelupullo ja pistin

Kesäharson ja yrttiruukun kastelupullot

Pelargoniasetelma puulaatikolla

Purin vaaleanpunaisen asetelman ja kokeilin sen sijaan pelargonien alustaksi vanhaa puulaatikkoa. Koristelin asetelmaa kivillä. Siitä tuli kaunis, ja olisin mielelläni kehittänyt tätä asetelmaa. Pelargonit eivät kuitenkaan pärjää pienissä sinkkiämpäreissä heinäkuun helteisellä parvekkeella. Siksipä suunnittelen kasvien istutusta altakasteluruukkuun.

Kukkia, kukkia

Haaveilen japanilaisesta puutarhasta ja muutenkin askeettisesta tyylistä. Nyt olen kuitenkin iloinen, että minulla on kukkivia kukkia. Etenkin omien ja äidin siemenestä kasvattamien kasvien kukkien puhkeamisesta tulee yksinkertaisesti onnelliseksi. Tässä äidin kasvattama ahkeraliisa ja minun parvekkeelle suoraan kylvämäni kesäharso. Toisen ahkeraliisan kaveriksi kylvin myös kesäharson siemeniä, joista kasvaneet taimet eivät vielä kuki.

Kesäharso

Ahkeraliisa kesäharson katveessa

Ahkeraliisa pelargonin seurassa

Yrttijääpalat - ensimmäinen sadonkorjuu

Timjami ja persilja ovat kasvaneet syötäviin mittoihin, ja timjami alkaa pian kukkiakin. Siksipä oloi hyvä hetki ensimmäiselle isommalle sadonkorjuulle. Pilkoin yrtit jääpalamuottiin, ja näistä valmisteltuista sydänjääkuutioista saan maustetta syksyn ruokiin. Tein kummastakin yrtistä omat kuutionsa. Ensi kerralla voisin sekoittaa kuutioihin näitä yrttejä ja lisäksi ruohosipuleja ja ehkä basilikaakin.

Vaaleanpunainen asetelma

Minulla on joitain vaaleanpunaisia tavaroita, ja ajattelin että niistä voisi saada nätin asetelman vaaleanpunaisten ja hopeisten kesäkukkien kanssa. Tämä ei tule jäämään parvekkeelle koko kesäksi. Liian hattara, tulee pahoinvointi sitä katsellessa. Lisäksi pelargonien herkkä vaaleanpunaisuus hukkuu.

Pelargoni, hopeakäpälä, hopeaputous ja jaloleinikki

Suorakylvetyt kasvit kukoistavat

Kylvin kesäharson, persiljan ja timjamin toukokuun lopussa ja jätin kylvökset saman tien parvekkeelle. Eipä aikaakaan, kun timjamin ja kesäharson siemenet itivät. Persiljalla kesti pidempään, mutta sellaisia ne persiljansiemenet ovat. Taimet on kuvattu tähän viikko sitten. Sen jälkeen oli pari lämmintä ja aurinkoista päivää, ja taimet kasvoivat hurjasti. Tässä kuvassa persilja on vasta muotoutumassa itsekseen, mutta nyt kasvin lajista ei ole enää epäilystäkään. Ja timjami on tanakoitunut ja tummentunut entisestään. Kesäharson kukkia saan vielä odotella, mikä sopii hyvin suunnitelmiini.

Kesäharso

Persilja

Timjami

Tomaatintaimien istutus

Minulla on nyt neljä tomaatintainta. Kaksi tanakkaa ja kaksi rennompaa. Kaikilla on vieläkin pikkuruiset juuret. Istutin taimet tänään altakasteluruukkuihin, tanakat isompaan ja rennot pienempään. Jätin taimet parvekkeelle yöksi ja suljin kaikki parvekelasit. Hirvittää silti, miten taimien käy! Yöt ovat olleet vielä kylmiä (ja päivät).

Laastiastian istutukset

Äiti toi tuliaisina kotikulmilta ruukullisen luonnon- ja puutarhakasveja. Luonnosta hän oli ottanut poimulehden ja maitohorsman. Omasta ja mummolan puutarhapenkistä oli puolestaan löytynyt pellis, pikkusydän, maanpinnassa kasvava maksaruoho sekä patjarikko. Ruukun edessä olevat mehitähdet ostin puutarhakaupasta.

Perennat ennen istutusta

Näistä kasveista sain perennapenkkini täyteen. Istutin kasvit kolmeen riviin, korkeat taakse ja matalat eteen. Äiti ehdotti käyttämään istutuksessa kiviä, koska monet näistä ovat kivikkokasveja. Asettelin nyt aluksi kiviä satunnaisesti eri puolille istutusta. Viimeistelen niitä myöhemmin, kun kasvit kasvavat ja keksin jonkun hyvä muodon kiviasetelmalle. Maitohorsma on yhä pari päivää istutuksen jälkeen nuutuneen näköinen, joten epäilen sen selviämistä. Muuten näyttää hyvältä.

Juuri istutettu perennapenkki laastiastiassa kesäkuun puolivälissä

Perennapenkki laastiastiaan

Mistä saisin edullisen astian ympärivuotiseen käyttöön parvekkeen perennapenkille? Kaveri ehdotti laastinsekoitusastiaa - niitä on isojakin ja niiden täytyy kestää monenlaisessa säässä. Niinpä hain rautakaupasta 60-litraisen, suorakaiteenmuotoisen laastiastian. Maksoi noin kympin. Pyöreitäkin astioita olisi ollut tarjolla.

Kotiparvekkeella huomasin laastiastian haisevan pahalta. Haju laimeni, kun astia oli parvekkeella. Pesin sen vielä ennen käyttöönottoa. Haju sai miettimään astian materiaalia. Onkohan siinä jotain, mikä saattaa olla haitalliseksi hengitettynä? Tai irtoaako astiasta kemikaaleja kasveihin? Päätin istuttaa astiaan vain koristekasveja. Täytyypä selvittää laastiastian materiaalia tarkemmin joku kerta.

Koska kukkapenkiksi muutettu laastiastia tulee olemaan painava, suunnittelin sen loppusijoituspaikan ennen istutuspuuhia. Parvekkeeni lattian reunaa kiertää vesiura. Porasin laastiastian pohjan vesiuran puoleiseen reunaan reiät, joista mahdollinen liika vesi pääsee valumaan uraan. Sitten salaojitin pohjan parin vanhan saviruukun kappaleilla ja ruukkusoralla. Niiden päälle levitin kerroksen sanomalehteä, jotta multa ei heti sekoitu salaojitukseen. Heittelin ruukun pohjalle kevään istutuksissa kuolleiden taimien taimimullat ja ruukkusorat ja sen päälle puutarhamultaa ruukun lähes täyteen. Kastelin mullan erityisen huolellisesti ja sekoitin käsillä, jotta paksu multakerros olisi tasaisen kostea pohjaan asti. Toivottavasti perennapenkkini pysyy näin riittävän kosteana parvekkeen lämmössä ja kuivuudessa.

Tomaatintaimien varastolannoitus

Tomaatintaimille suositeltiin nettilähteessä varastolannoitusta tässä vaiheessa, kun ne ovat vielä pienissä ruukuissa kasvamassa lopullista sijoituspaikkaa varten. Minulla on noin seitsemän vuoden takaisia rouhemaisia kastelulannoitteita, joita aion käyttää tämän kesän lannoitteena. Niinpä tein varastolannoitteen siitä. Tökkäsin sormella ruukun pohjaan ulottuvan kolon, ripottelin sinne noin pikkusormen kynnen verran kastelulannoitetta ja peittelin aukon mullalla. Katsotaan miten käy.

Tomaatintaimista iso osa on nuutunut: minulla on enää 14 ruukkua 23:sta jäljellä, tosin kolme on lahjoitettu eteenpäin ja ovat todennäköisesti vielä hengissä. Onneksi taimia oli paljon - ja toivottavasti joku selviää tomaattipensaaksi asti!

Suorakylvö

Tänään kylvin kesäharson, persiljan ja timjamin siemenet suoraan ruukkuihin parvekkeelle. Kesäharson peittelin muovikelmulla yöksi, mutta yrtit jätin itämään peittelemättä. Persiljan satoa ja kesäharson kukintaa voi siemenpussien ohjeiden mukaan alkaa odotella jo kesäkuun lopulla. Timjami menee heinäkuun puolelle.

Jätin osan kesäharson siemenistä kylvämättä, jotta voin lisätä niitä ruukkuun, kun nykyiset ovat kasvaneet. Toivottavasti saan siten pidemmän aikaa niistä kukkia.

Taimien karaisua

Tänään on 10 astetta lämmintä. Siirsin basilikan, laventelin, rosmariinin ja tomaatin taimet karaistumaan parvekkeella iltapäiväksi.

Istutuksen jälkeen moni taimi on kuollut. Laventelin ja rosmariinin kohdalla epäilen sitä, että taimet ehtivät kasvaa liian pitkiksi ennen koulintaa. Koulin ne lisäksi yksitellen, kun ne olisi kannattanut koulia muutaman taimen ryppäinä. Tämä täytyy muistaa ensi vuonna siemeniä kylväessä. Basilikan taimet puolestaan istutin yrttimultaan, mikä oli ehkä liian vahvasti lannoitettua pikkuisille taimille. Basilikat eivät ole juuri kasvaneet seitsemässä viikossa - ne näkyvät tuossa kuvassa kahdessa pitkulaisessa ruukussa. Kaverille antamani taimi on puolestaan kasvanut jo sadonkorjuumittoihin. Se on istutettu tavalliseen kukkamultaan. Täytyypä selvittää multa- ja lannoitusasioita seuraavaksi.

Yrttien koulinta

Helmikuun lopussa kylvin basilikan, rosmariinin ja laventelin siemenet. Basilikan asetin ikkunalaudalle kelmun alle, ja se iti nopeasti. Koulin basilikan taimet ruukkuihin huhtikuun puolivälissä, ja suurin osa on lähtenyt kasvamaan. Lajike on maustebasilika, Ocimum basilicum L.

Rosmariinin ja laventelin istutusruukut asetin jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. Pussin ohjeiden mukaisesti odottelin jääkaapin siementen itämistä, mutta mitään ei tapahtunut 3 viikon aikana. Unohdin ruukut jääkaappiin, ja seuraavan kerran katsoessani huomasin niissä homeen tapaista haituvaa. Meinasin luopua kylvöksistä, mutta vaisto kehotti kuitenkin kokeilemaan, mitä niille tapahtuisi huoneenlämmössä. Parin päivän kuluttua ruukuista kurkistikin jo reippaat taimenalut. Laventelin siemenistä tuli paljon taimia, kun taas rosmariinista vain muutamia. Nyt koulin nämäkin taimet ruukkuihin. Päädyin istuttamaan useita taimia samaan ruukkuun. Multana rosmariineilla yrttimulta ja laventeleilla kukkamulta.




Tähkälaventeli, Lavandula angustifolia

Koulitut laventelit

Rosmariini, Rosmarinus officinalis L.

Koulitut rosmariinit

Tomaatintaimien koulinta

Kylvin huhtikuussa pussillisen Tiny Tim -lajikkeen kirsikkatomaatin siemeniä kukkaruukkuun. Nyt niistä on tullut jämäkänoloisia pikkutaimia, ja aloin huolestua siitä että ruukku on niille liian ahdas. Netistä selvisi, että pikkutaimet pitää koulia omiin pikkuruukkuihinsa. Taimimulta olisi parasta tässä vaiheessa, ja parin viikon päästä taimia kannattaisi ensi kerran lannoittaa.

Tuumasta toimeen ja kotoa löytyvät tarvikkeet käyttöön: pienimmät kukkaruukut, jugurttipurkit sekä kukkamullan ja taimimullan jämät. Mielenkiintoista nähdä, onko eri mullilla vaikutusta taimien kasvuun. Kokeilin myös istuttaa pari taimea samaan ruukkuun nähdäkseni, miten ne pärjäävät ja tuleeko juurille ahdasta.

Yhteensä minulla on nyt 23 taimea. Näistä pitäisi kasvaa 50 cm leveitä ja korkeita kirsikkatomaattipensaita. Parveke ei riitä mihinkään.




Ruukkuun kylvetyt siemenet ovat
kasvaneet taimiksi



Onpa pienet juuret!

Tiny Timit koulittuina omiin ruukkuihinsa

Parveke puutarhaksi -projekti alkakoon!

Tänä kesänä aion vihdoin nautiskella tilavasta parvekkeestani. Jotta haaveesta tulisi varmemmin totta, teen siitä projektin ja dokumentoin sitä tänne.

Mitä haluan? Yrttejä, tomaatteja, kukkasia, pitkäjänteisyyttä, kauneutta, rauhallisuutta, yksityisyyttä, yksinkertaisuutta, seurustelutilaa, kutsuvuutta, viihtyisyyttä, kierrätystä... Aika monenlaista. Itseni tuntien alan rönsytä, mikä on jossain määrin ihan ok, mutta se saattaa johtaa liikaan sekavuuteen. Pitääpä suunnitella ja rajata toiveita hieman.

Mistä aloitan? Tavaroistani löytyy jo monenlaista parvekepuutarhaan sopivaa: pajuamppeleita ja -koreja, ruukkuja, tukikeppejä, kiviä, kynttilälyhtyjä, mattoja ja teräshyllykkö. Parvekkeen talviasetelmista säästin mehitähdet, ja myös kevätesikot aion istuttaa parempaan multaan odottelemaan ensi kevään uutta kukintaa.

Kotoa löytyneitä tarvikkeita parvekepuutarhaan